Värioppi

  1. Määrittele valo. Valo tarkoittaa sekä ihmissilmälle näkyvää että näkymätöntä valoa. Näkyvä valo asettuu noin aallonpituuksille 400–780 nanometriä (nm), mikä vastaa taajuusaluetta n. 750–380 terahertsiä (THz). Näkyvä auringonvalo sisältää kaikki sateenkaaren värit, jotka muodostavat yhdessä esiintyessään valkoista valoa.
  2. Määrittele spektri ja väri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen. Tunnetuin esimerkki on valon spektrin jakaantuminen eri väreihin sateenkaaressa.Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus. Eliö aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmään. Aivot tulkitsevat silmän kautta tulevan impulssin muuntaen sen väriksi.

a) mikä on väriaisti? Ihmisen väriaisti. Väri on sitä, miltä se ihmisen näköjärjestelmän tuottamana aistimuksena erilaisissa tilanteissa kulloinkin näyttäytyy. Värihavainto syntyy siten, että näkökohteesta ja sen ympäristöstä tulevan valoenergian koostumus saavuttaa silmän verkkokalvon näkösolut.

b) mitä tarkoittaa värisokeus, millaisia muotoja sillä on? Värisokeus on tila, jossa ihmisen väriaisti on häiriintynyt tai se puuttuu kokonaan. Värisokeuden tavallisin muoto on eräänlainen puna-vihreä-värisokeus. Tämä tarkoittaa, että värisokeilla on vaikeuksia erottaa punaisen ja vihreän värit. Sini-keltainen värisokeus on usein myös perinnöllistä, mutta se ei ole sidoksissa sukupuoleen eikä se ole yhtä yleistä. Täydellinen värisokeus on todella harvinaista. 

  1. pigmentti. Pigmentit ovat veteen ja liuotteisiin liukenemattomia aineita, jotka lisätään maaliin ennen kaikkea antamaan maalille haluttu väri ja peittävyys sekä suojaamaan alustaa auringon ultraviolettisäteilyltä.
  2. väriaine. Väriaineet ovat materiaaleja, jotka on valmistettu heijastamaan ja absorboimaan haluttuja aallonpituuksia.
  3. sävy. Sävy on värin sijainti spektrissä. Jokaista värisävyä vastaa oma valon aallonpituus violetin lyhyestä aallonpituudesta punaisen pitkään aallonpituuteen. Perussävyihin viitataan nimillä kuten punainen, sininen, vihreä ja keltainen. Sävyjä on kuitenkin rajaton määrä, sillä spektrin värisiirtymät ovat portaattomia.
  4. vivahde. Vivahde on pienempi kuin sävy joka on vallitseva väri. Vivahde näkyy hiuksissa esimerkiksi valon vaikutuksesta. Vivahde ilmoitetaan värikoodissaviimeisenä. 

 

  1. Esitä maalaamalla tai muilla tavoilla väritähti/- ympyrä, jossa on päävärit, vastavärit ja välivärit

 

  1. Piirrä tai kuvaa valööri- eli tummuusasteikko taulukko
  • Mitä sillä tarkoitetaan? 

 Valöörilla tarkoitetaan värin tummuus arvoa, siis sitä kuinka tumma tai vaalea jonkin värin sävy on. Erilaisten välöörin hallitseminen on tärkeää mm. piirrettäessä lyijykynällä, sillä kuvan kolmiulotteisuus ja varjostukset luodaan usein yhdellä lyijykynällä tehden erilaisia tummuuksia eli valööreitä. 

  1. kylmät värit. kuten sininen, vihreä ja violetti
  2. lämpimät värit. kuten keltainen, oranssi ja punainen. 
  3. pastellivärit. Vaalea, hempeä ja  valkopitoinen väri. 
  4. murretut värit. Murretut värit ovat värejä, joita saadaan sekoittamalla väriin sen vastaväriä tai harmaata väriä. Tämän lisäksi väriä on mahdollista taittaa mustalla tai valkoisella. Väriätaittaessa värin valööri eli tummuusaste vaihtuu. Valööri vaikuttaa siihen, miten paljon väriheijastaa valoa, mutta värin sävy ei muutu.

Etsi hiuskuvia, joissa näkyvät kyseiset värit!

Lämmin ruskea


Kylmä ruskea 

Kylmä vaalea

Lämmin vaalea

Lämpimiä ja kylmiä vaalean sävyjä

Murretut sävy

Pastellisävyt

Kommentit